Mäkijärvi (18.071.1.003)
Mäkijärvi on pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä.
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Mäkijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävistä järviruo´oista ja -kortteista. | Vuonna 2008 valmistuneen Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan Mäkijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävistä järviruo´oista ja -kortteista. | ||
Tuolloin niiden edessä kasvoi jonkin verran lumpeita ja ulpukoita. Myös järven keskellä oli | |||
lumpeita. Lahdelmissa | lumpeita. Lahdelmissa oli melko tiheää uistinvitakasvustoa. Uistinvidan joukossa | ||
oli lisäksi palpakkoa. Mäkijärvessä esiintyi ainakin ahventa ja haukea. Järveen on | |||
myös istutettu siikaa. | myös istutettu siikaa. | ||
Järvestä ei ole määritetty kasviplanktonia tai pohjaeläimiä, eikä sen ekologista luokkaa ole määritetty. | Järvestä ei ole määritetty kasviplanktonia tai pohjaeläimiä, eikä sen ekologista luokkaa ole määritetty. Mäkijärven todettiin kasvillisuuden perusteella olevan melko rehevä. Rehevöitymisestä | ||
tai sen haitoista ei ollut tietoja. Umpeenkasvua ei kuitenkaan ollut havaittavissa. | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
Versio 7. marraskuuta 2019 kello 16.08
Järven erityispiirteet
Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen. Mäkijärven syvin kohta on 6 m ja keskisyvyys on 3 m. Järvi sijaitsee nimensä mukaisesti mäen päällä ja sen valuma-alue on pieni (noin 54 ha). Järvi saa vetensä lähteistä ja ympäröiviltä metsä- ja suoalueilta, eikä valuma-alueella ole peltoja tai karjataloutta. Järven luusua sijaitsee pohjoispäässä, mistä vedet laskevat Hanhiojaan ja edelleen Sahajärveen. Mäkijärven ekologista tilaa ei ole määritelty, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Mäkijärvi kuuluu luokkaan hyvä.
Lähteet:
Mäntsälän järviraportti 2016-2017
Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Mäntsälän Mäkijärven veden laatua. Mäkijärvestä otettiin vuonna 2017 näytteitä ensimmäisen kerran. Pintaveden alhaiset kokonaisfosfori-, typpi- ja klorofylli a:n pitoisuudet olivat ominaisia karuille järville. Tulevaisuudessa Mäkijärvi todennäköisesti säilyy nykyisenkaltaisessa tilassa, sillä alueella ei ole paineita rakentamiseen tai maanviljelyksen lisäämiseen. Vuonna 2017 Mäkijärvessä ei havaittu happikatoja. Mäkijärven pohjassa on lähteitä ja vesi oli kirkasta ja hieman kellertävää. Näkösyvyys oli 2 metriä. Muilta osin veden pH (6,4-6,6), kemiallinen hapenkulutus (7,6-8,6 mg/l), alhainen väriluku (22-47 mg/l Pt) ja sähkönjohtavuus (> 5 mS/m) viittaavat lievästi humuspitoiseen veteen, jossa ei ole havaittavissa suurta ravinnekuormituksen vaikutusta. Alkaliteetti (0,07-0,1 mmol/l) on alhainen ja kertoo siitä, että järven valuma-alue on karua ja kallioista.
Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuonna 2008 valmistuneen Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan Mäkijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävistä järviruo´oista ja -kortteista. Tuolloin niiden edessä kasvoi jonkin verran lumpeita ja ulpukoita. Myös järven keskellä oli lumpeita. Lahdelmissa oli melko tiheää uistinvitakasvustoa. Uistinvidan joukossa oli lisäksi palpakkoa. Mäkijärvessä esiintyi ainakin ahventa ja haukea. Järveen on myös istutettu siikaa. Järvestä ei ole määritetty kasviplanktonia tai pohjaeläimiä, eikä sen ekologista luokkaa ole määritetty. Mäkijärven todettiin kasvillisuuden perusteella olevan melko rehevä. Rehevöitymisestä tai sen haitoista ei ollut tietoja. Umpeenkasvua ei kuitenkaan ollut havaittavissa.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja ja sen rannalla on muutamia hirsihuviloita. Huviloiden jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti. Järvellä ei ole yleistä rantaa. Koko valuma-alueella sijaitsee yhteensä 11 kiinteistöä (Mäntsälän maankäyttöpalvelut 2018). Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017 Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien perusteella Mäkijärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Vuoden 1999 kesäkuussa koliformisia bakteereja oli 240 kpl/100 ml. Uimavesi on hyvää, jos kyseinen pitoisuus jää alle 500 kpl/100 ml. Vuonna 2000 pitoisuudet olivat alhaisia. Yleistä virkistyshyötyä Mäkijärvellä ei ole. Järvi on yksityisomistuksesta eikä yleistä rantaa ole. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
